Hirsirakentajaa vailla?

Hirsirakennuksen hankinta

Olemme koonneet tälle sivulle huomioon otettavia seikkoja hirsirakennuksen hankinnasta.

Hirsirakennuksen hankinta

 

Suomalaiseen maisemaan soveltuu erinomaisen hyvin yksilöllinen, elävä ja kaunis käsinveistetty hirsirakennus. Rakennuksessa kunnioitetaan erikokoisten puiden luonnollista muotoa, joka näkyy rakennuksen sekä ulko- että sisätilojen näössä ja muodossa. Hirret pyritään aina valitsemaan yksilöllisesi ja tarkasti oikeaan kohtaan rakennuksessa.

Makuasiat, tunneseikat, ympäristön asettamat vaatimukset ja aikaisemmin rakennetut rakennukset vaikuttavat rakennustyylin valintaan. Ulkonäkö ja harmonia ympäristön kanssa ovatkin ominaisuuksia, jotka lähes poikkeuksetta vaikuttavat valintoihin. Lisäksi rakennuksen terveellisyys, sen hengittävyys ja pitkäikäisyys sekä rakenteiden hiilijalanjälki ovat odotettuja ominaisuuksia. Jokaisella tyylisuunnalla on omat kannattajansa.

Usein valintoihin vaikuttaa vielä rakennuksen kustannustekijät, sen sopivuus omatoimiseen rakentamiseen, rakennustyön laatu sen lämmöneristettävyys ja helppohoitoisuus. Rakentamispäätökseen saattaa vaikuttaa myös joko omat tai muuten paikkakunnalta helposti saatavan sopivat rakennuspuut ja rakentajien saatavuus.

Käsinveistossa hirsiksi valittuja tukkeja ei jatketa minkäänlaisilla liima-aineilla, eikä hirsien ominaisuuksia pyritä muuttamaan liiman avulla paremmin aihioiksi sopiviksi. Hyvien lämpöarvojen ja laadukkaan lopputuloksen saavuttamiseksi hirsirakennusten salvokset ja varaukset piirretään joko itsestään kalibroituvilla tai erikseen kalibroitavilla tarkoitukseen valmistetuilla harpeilla.

Käsinveistetyn hirsirakennuksen valinnassa tulee mieltää hyvin veistotyössä vaadittavan työnmäärä ja -laatu sekä muut erityiset ammattitaitoon liittyvät vaatimukset. Nykyaikainen käsityönä veistetty hirsikehikko syntyy vain asiaan vihkiytyneen osaajan käsissä, joita löytyy eri puolilta maata.

Kustannusten muodostuminen

 

Omakotitaloissa hirsirungon hinta on yleensä noin 20 % kustannuksista, jos pelkät ulkoseinät veistetään hirrestä. Jos taas väliseinätkin tehdään hirrestä kustannukset nousevat noin kolmannekseen rakennuksen kokonaishinnasta. Pääosa kustannuksista muodostuu eri luvista, liittymistä, kattomateriaaleista, ikkunoista, ovista, sähkö ja lv-töistä sekä pihatöistä. Myöskään ei sovi unohtaa suunnittelukustannuksia, työmaan vakuutuksia.

Rakennuksen kokonaiskustannuksista hirsikehikon osuus on yleensä kymmenestä viiteenkymmeneen prosenttia. Suurissa rakennuksissa infra-, tekniikka-, hallinto- ja suunnittelukustannukset ovat niin suuret, että rungon osuus kustannuksista jää varsin pieneksi.

Se mistä materiaalista hirsirakennuksen runko veistetään, ei vaikuta merkittävästi  kokonaiskustannuksiin. Käsinveistossa voidaan saadaan helposti säästöä aikaan pyrkimällä yksinkertaiseen suorakaiteen muotoon, jolloin myös varsinaisten ulkoseinien hinta laskee salvosten määrän vähentyessä merkittävästi. Juuri salvosten tekeminen on se työvaihe, joka veistäjää eniten työllistää.

Vaativaan makuun suurikokoinen käsinveistetty hirsi on materiaalina perinpohjaisen jylhä, juureva ja lämminhenkinen. Aidosta hirrestä syntyy varma, vakaa ja ikiaikainen rakennus. Kun edustavaa rakennusta lähdetään rakentamaan, kaikki osaset pyritään tekemään mahdollisimman hyvin, parhaista materiaaleista. Ammattiylpeyttä unohtamatta.

Vertailukelpoisia hintoja kartoittaessa on hyvä olla selvillä omista laatukriteereistään. Hirsitaito ei yhdistyksenä takaa jäsentensä tekemän työn laatua, vaikka tekeekin työtä yhteisten laatukriteereiden aikaansaamiseksi.

Suunnittelu ja määräykset

Suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota jo heti rakennusvaiheen alussa. Tällöin on mahdollista vaikuttaa hirrestä veistetyn rakennuksen kokonaiskustannuksiin huomattavasti. Puutteellinen tai laiminlyöty suunnitteluvaihe aiheuttavat helposti ylimääräisiä kustannuksia ja jopa hankalasti myöhemmin korjattavia rakenteellisia ratkaisuja.

Hirsitalon suunnittelu ja rakentaminen vaativat erityisosaamista. Suunnittelu on hyvä aloittaa jo hyvissä ajoin ennen rakentamista alan asiantuntijan kanssa.Suunnitelmat kannattaa tehdä valmiiksi ennen rakentamisen aloittamista, jolloin koko hankkeen kustannusarviosta voidaan tehdä mahdollisimman luotettava. Myös rakentamiseen liittyvän hankinnat ja itse hirsirakentamiseen mahdollisesti vaikuttava tekijät tulee suunnitella jo tässä vaiheessa.

Hyvä suunnittelija auttaa myös paljossa muussa rakentamiseen liittyvissä asioissa, kuten opastamalla sopivan ja oikean mallisen hirsirakennuksen sijoittamisessa tontille. Hän neuvoo kunnallisten rakennusmääräyksien noudattamisessa, opastaa sähkö- ja viemäröintijärjestelmien toteuttamisissa ja tietää mitä muita vaihtoehtoja olisi mahdollisesti eri tilanteisiin tarjolla. Kokenutta suunnittelijaa on hyvä käyttää apuna myös pihatöiden suunnittelussa. Suunnittelijan kanssa voitte yhdessä arvioida, kuinka hyvin hirrestä veistetty talo vastaa perheesi tarpeita.

Eri puulajeista, hirsien muodoista ja eri salvoksista on kerrottu tarkemmin osassa Hirsirakennuksen veistäminen.

Määräykset

Suomen rakentamismääräyskokoelmaa (RakMk) ylläpitää ympäristöministeriö. Määräysten velvoittavuus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, sekä ko. asetukseen. Kokoelman määräykset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Laissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Asetuksena annetut ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootut rakentamista koskevat säännökset ovat velvoittavia. Ministeriön antamat ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia.

Korjausrakentamisessa määräykset ovat sitovia soveltuvin osin, riippuen rakennustyön laajuudesta ja rakennuksen käyttötarkoituksesta. Rakentamista koskevien määräysten soveltaminen on tarkoitettu joustavaksi siten kuin se rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Viime kädessä asian päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Rakennustuotteen kelpoisuus rakentamisessa käytettäväksi osoitetaan CE-merkinnällä, mikäli rakennustuote kuuluu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan tai sillä on eurooppalainen tekninen arviointi (ETA). Jos rakennustuotteen kelpoisuutta ei voida osoittaa EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisesti CE-merkinnällä, valmistaja voi halutessaan osoittaa kelpoisuuden vapaaehtoisella tyyppihyväksynnällä, varmennustodistuksella tai valmistuksen laadunvalvonnalla.

Varsinaisia hirsirakennuksen käsinveistotyötä koskevia viranomaismääräyksiä tai ohjeita on Suomessa julkaistu niukasti. Suomen Hirsitaito Ry (The Finnish Handcrafters Association) on tutustunut ja pyrkii käyttämään soveltuvin osin Kansainvälinen hirsirakentajien yhdistyksen ILBAn (Intrnational Log Builders Association) julkaisemia veisto-ohjeita. Yhdistys on ILBAn jäsen ja jonka nettisivujen osoite on www.logassociation.org.

Rakennusten kantavia rakenteita ja pohjarakenteita koskevat rakentamismääräykset uudistuivat 1.9.2014. Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja Ympäristöministeriön asetus pohjarakenteista.

Energiamääräykset

Rakentamismääräyskokoelmassa RakMK C3 vuodelta 2010 säädetään yleisistä asioista, rakennusosista ja rakenteiden ilmanpitävyydestä, rakennuksen vaipan lämmöneristyksestä ja rakennuksen erilaisten tilojen välisestä lämmöneristyksestä.

Nämä määräykset koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa lämmitykseen ja sen lisäksi mahdollisesti jäähdytykseen tarkoituksenmukaisen sisälämpötilan saavuttamiseksi. Keskeinen osa uusien asuinkäyttöön tulevien talojen suunnittelua on mahdollisimman hyvä energiatehokkuus. Lämmitysmuodon valintaa ja talon rakenteiden eristyskykyä säädellään siten, että valmistuva talo kuluttaisi käyttöikänsä aikana mahdollisimman vähän energiaa.

Haettaessa rakennuslupaa talolle lasketaan E-luku. Luvan saamisen ehtona on raja-arvot alittava luku. E-luku saadaan laskemalla yhteen ostoenergian ja energiamuotojen kertoimien tulot energiamuodoittain. E-lukua laskettaessa sähkön käyttö lämmitykseen saa suuremman kertoimen kuin esimerkiksi kaukolämpö. Energiamuodon lisäksi laskentaan vaikuttaa monet muutkin tekijät, kuten rakennuksen koko, käyttötarkoitus ja seinämateriaali.

Hirrestä on mahdollista rakentaa nykymääräysten mukainen koti. Hyvä ja asiantunteva suunnittelija pystyy suunnittelemaan hirsirakennuksen kokonaisuutena niin, että nykyiset rakennusmääräykset täyttyvät. Hirsiseinän laskennallisesti huonoa lämmöneristyskykyä voidaan kompensoimaan talon ylä- ja alapohjan eristyspaksuutta lisäämällä ja valitsemalla rakennukseen erityisen energiatehokkaat ikkunat.

Muita keinoja nykymääräysten täyttämiseksi ovat mm. hirsiseinän lisäeristäminen yleensä ulkopuolelta ja koneellinen lämmöntalteenottava ilmanvaihto. Hirsitaloa koskevat tällä hetkellä muuta rakentamista hieman väljemmät energiamääräykset.

Hirrestä on yhä mahdollista rakentaa nykymääräysten mukainen koti. Osaajarekisterimme kautta löytyvien ammattilaisten avulla tällaisen talon rakentaminen onnistuu.

Puunhankinta

Hirsirakennukseen tulisi aina valita oikeat puut oikeaan paikkaan. Mikä tahansa metsän puu ei sovellu hirreksi. Parhaaseen lopputulokseen päästään suorien, hitaasti kasvaneiden, vähäoksaisten ja mahdollisimman tasavahvojen mäntyjen kanssa. Vanhoja mäntyjä, eli honkia, pidetään ominaisuuksiltaan ihanteellisena rakennusmateriaalina, mutta laadukkaan isokokoisen mäntytukin saannissa Suomesta on alkanut ilmetä vaikeuksia.

Käsiveiston tarpeisiin voidaan tällä hetkellä Suomesta vielä hankkia suuria ja laadukkaita kuusitukkeja erityisesti silloin, kun halutaan suurimpia hirsivahvuuksia. Haavasta puolestaan on vanhan kansan neuvojen mukaan veistetty ensisijaisesti saunoja, koska siitä ei valu pihkaa ja puu tuntuu saunassa leppoisan lämpimältä.

Kelo on pystyyn kuivanut vanha mänty, joka kasvunsa loputtua on muutamien kymmenien vuosien aikana pudottanut kuorensa ja keloutunut, minkä jälkeenkin kelo voi vielä olla pystyssä vuosisatoja. Suomessa kelotukkien määrä on vähentynyt rajusti ja veistämiseen käytettävää puutavaraa tuodaankin paljon Venäjältä.

Suomessa eniten viljelty ulkomainen puulaji on lehtikuusi, joka luonnostaan kasvaa viileillä ja subarktisilla alueilla Venäjällä sekä Kanadassa. Suomessa alkuperäisenä kasvaa lähinnä siperianlehtikuusta. Aikaisemmin lehtikuusta on käytetty esimerkiksi laivanrakennukseen.

Puun kaato

Hirsirakentamiseen soveltuvien puiden paras kaatoaika on sydäntalvella. Vanha kansa sanookin, että paras hirsien hankinta-aika on ”ämmästä-ämmään” eli marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Tällöin puut ovat lepotilassa, eikä liiallisesta sinistymisestä tai tuhotyönteisistä ole haittaa. Puunhankinta talvella on myös kuljetuksen ja kaadon kannalta hyvä ajankohta, koska varsinkin lumisena aikana rungot saadaan pois metsästä mahdollisimman pienin vaurioin ja puhtaampina kuin sulan maan aikana.

Sopivan leimikon löydyttyä ennen metsään menoa tulisi tehdä valmiiksi puunkaatolista, johon on kirjattu tarvittavien puiden latvaläpimitat, pituudet ja lukumäärät. Ammattitaidolla tehty puiden kaato, karsinta ja kuljetus helpottavat olennaisesti myöhempiä työvaiheita.

Kaatamisen yhteydessä puut numeroidaan tunnistamista varten ja kirjataan puut nk. puulistalle. Listalle numeroiduista puista mitataan sekä tyven että latvan läpimitat, merkitään tukin pituus ja huomautuskohtaan tukin lenkous tai kierteisyys. Tällä menettelyllä voidaan helpottaa huomattavasti hirren valintaa veistotöiden yhteydessä ja listasta on hyötyä rakennuksen suunnittelussa sekä puiden määrän arvioinnissa.

Tutustu Alppisalvos Oy:n julkaisemaan YouTube-video Hirsien hankinnasta.

Puun varastointi

Ennen varsinaista varastointia puut tulee kuoria eli parkata, jolloin puusta poistetaan kuori ja nila sekä osin jälsi. Työ on tehtävä heti seuraavana keväänä, ennen ötököiden ilmaantumista. Tällöin puihin ei madonsyömiä, vältytään ikävältä sinistymiseltä ja puut kuivuvat tasaisesti. Usein kuivumista yritetään hallita maalaamalla puiden tyvet ja latvat, jolloin kuivuminen tapahtuu rauhallisemmin ja niiden päät eivät halkeile käyttökelvottomiksi. Puut pinotaan ahavalle paikalle, väljään pinoon. Pinoissa puiden pitää olla riittävän etäällä toisistaan ja kerrosten välissä käytetään välirimoitusta. Pinon tulee olla vähintään 50 cm irti maasta ja se peitetään ilmavalla katoksella.

Hirsiksi valittujen tukkien saada kuivua vähintään vuoden ajan. Riittävällä kuivaamisella pyritään estämään hirren kiertyminen sekä rakennusvaiheen aikana että myöhemminkin ja pyritään rauhoittamaan hirren halkeilua. Tällöin kuitenkin menetetään kuivista tukeista sahattavat tuppilaudat, koska ne halkeilevat helposti. Kuivasta puusta veistäminen on laatua nopeuden kustannuksella arvostavan veistäjän merkki.

Huolellisesti peitetyt pitkät hirret varastossa kertovat toiminnan ammattimaisuudesta ja tarkoittavat usein mahdollisuutta nopeisiin toimituksiin laadusta tinkimättä. Varsin usein ei kuitenkaan ole aikaa odottaa hirsien kuivumista, vaan veistotyöt aloitetaan viimeistään jo seuraavana syksynä.

Kuivaus ja sahaus

Veistovaiheeseen on vielä pitkä matka sen jälkeen kun puut on saatu metsästä veistämölle. Työ alkaa kuorinnalla, jolloin tukeista poistetaan kuori, nila ja osin jälsi. Tämä työvaihe on tehtävä viimeistään kaadon jälkeisenä keväänä ennen ötököiden ilmaantumista. Tällöin puihin ei tule madonsyömiä, vältytään ikävältä sinistymiseltä ja puut kuivuvat tasaisesti. Yleisimmin käytössä ovat perinteisten petkeleiden ja kuorimarautojen lisäksi käsivaralla toimivat polttomoottori- ja sähkökäyttöiset jyrsimet tai vuolulaikat.

Kuoritut tukit taapeloidaan järeiden pirkkojen avulla taapeliin tai pinotaan ristikolle paikkaan, jossa ilma kiertää eikä aurinko paahda suoraan kasaan koko ajan.  Väljissä pinoissa puiden pitää olla riittävän etäällä toisistaan ja kerrosten välissä käytetään välirimoitusta. Pinon tulee olla vähintään 50 cm irti maasta ja se peitetään ilmavalla katoksella.

Usein kuivumista yritetään hallita maalaamalla puiden tyvet ja latvat, jolloin kuivuminen tapahtuu rauhallisemmin ja niiden päät eivät halkeile käyttökelvottomiksi. Myös puolipuhtaaksi kuorimista voidaan käyttää, jos halutaan välttää liian nopeaa kuivumista. Hirsiksi valittujen tukkien tulisi saada kuivua vähintään vuoden ajan.

Sahaus hirsiksi heti tai vasta kiertymisen jälkeen

Hirren poikkileikkauksen suuntaiseen kuivumisen aiheuttamaan kutistumiseen ja siihen, että hirsi ei olennaisesti kutistu pituussuuntaansa, liittyy hirren kiertyminen. Pyöreänä kuivattu hirsi on päässyt kiertymään merkittävästi jo taapelissa. Kun hirret pelkataan vasta veistovaiheessa, päästään veistämään kiertymättömästä ja tasasivuisesta hirrestä: tällöin salvoksista on helpompaa saada tiiviitä.

Menetelmän, jossa puu sahataan heti kuorinnan jälkeen, merkittävimpänä etuna on sen taloudellisuus. Kuorintatyötä on vähemmän, samoin taapelointi on helpompaa ja vie vähemmän tilaa. Kyljistä pelkattaessa saatava sahatavara on laadultaan hyvää, koska siinä ei ole halkeamia, kuten pyöreänä kuivatusta puusta sahatussa. Ainoastaan itse hirrestä tulee vaikeammin veistettävää hirren kokiessa kuivuessa muodonmuutoksen. Pienissä kehikoissa kiertyminen ei kuitenkaan ole niin ongelmallista kuin suurissa kehikoissa, joissa tarvitaan pitkiä hirsiä.

Perinteisesti hirsi usein myös veistetään heti tuoreena tehdyn pelkkauksen jälkeen, mutta tätä tapaa pidetään nykyään osoituksena selkeästi alhaisemmasta laadusta – kiertyminen tapahtuu kokonaan jo veistettyihin hirsiin, aiheuttaen suuria rakoja eri puolelle kehikkoa, erityisesti karattomiin seinänpätkiin. Tuore kehikko myös painuu enemmän ja on alttiimpi sinistymälle kuin kuivasta hirrestä veistetty.

Huolellisesti peitetyt pitkät hirret varastossa kertovat toiminnan ammattimaisuudesta ja tarkoittavat usein mahdollisuutta nopeisiin toimituksiin laadusta tinkimättä. Varsin usein ei kuitenkaan ole aikaa odottaa hirsien kuivumista, vaan veistotyöt aloitetaan viimeistään jo seuraavana syksynä.

Vaadi laatua!

Käsinveistetystä hirsikehikosta alan asiantuntija näkee jo yleissilmäyksellä onko veistämisen taito ollut tekijällä hallussa. Onko erikokoisten hirsien sommitelma kokonaisuudessa tasapainossa, onko sinistyneisyyttä ja vinoja seiniä, liian ohuita salvosten kauloja tai tikuttavaa piilutusjälkeä.

Saumojen tiiviyttä kannattaa yleensä tutkia etenkin kehikon nurkista eli salvoksista. Rakennukseen valittu nurkkatyyppi määrittää pitkälti sen kuinka tiivis nurkasta voi tulla, mutta myös veistäjän taito asemoida, piirtää ja veistää tarkasti vaikuttavat suuresti lopputulokseen. Veistäjillä on usein jokin referenssirakennus, josta työn laatua voi käydä arvioimassa.

Näkymättömiin jäävä varaus hirsien välissä on olennainen laatutekijä. Liian leveä varaus ja/tai liian syvälle menevä kouru varauksen pohjassa lisäävät hirren taipumusta haljeta pohjastaan. Tällainen halkeamistyyppi johtaa sydämeen asti ulottuvan päähalkeaman syntyyn varauksen sisällä, mikä puolestaan tarkoittaa erittäin runsasta rakennuksen painumista.

Mahdollisten epäselvyyksien ja riitatilanteiden välttämiseksi on erittäin tärkeää, että kaikki hirsirakennuksen rakentamiseen liittyvät työsopimukset on tehty kirjallisesti ennen rakennustöiden aloittamista. Erityisen hyvä tapa onkin, että kolmen hirsirakennuskierroksen jälkeen tilaaja ja veistäjä tarkastelevat yhdessä onko lopputulos tilaajaa tyydyttävä vai mitä korjauksia tulee tehdä. Tarvittaessa tarkastelussa voidaan käyttää ulkopuolista ja puolueetonta hirsiveistämisen asiantuntijaa.

Kuivasta puusta veistäminen on laatua nopeuden kustannuksella arvostavan veistäjän merkki. Huolellisti varastossa peitetyt pitkät hirret kielivät toiminnan ammattimaisuudesta ja tarkoittavat usein mahdollisuutta nopeisiin toimituksiin laadusta tinkimättä.

 

Esimerkki laatueroista. Vasemmanpuoleinen ristinurkka on veistetty huolimattomasti tai liian tuoreesta puusta, jolloin salvoksen väliin on jäänyt rako. Oikeanpuoleinen nurkka on tiivis ja taidokkaasti tehty.