Hirsirakentajaa vailla?
Tietoa käsinveistosta
Olemme koonneet tälle sivulle tietoa käsinveistosta, käsinveiston historiasta, korjausrakentamisesta sekä alan koulutuksista.
Tietoa käsinveistosta
Käsinveistosta hirsirakentamisessa puhutaan silloin, kun rakennus tehdään sovittamalla joko pelkästään kuoritut tai sivuilta sahatut, eli pelkatut, hirret yhteen. Tällöin alimman hirren luonnolliset muodot kopioidaan aina ylempään hirteen ja poistetaan liitoksen välistä ylimääräinen puuaines.
Tällä tavalla valmistettu seinän ulkonäkö on aina yksilöllinen ja riippuu siihen käytetyn puiden muodoista ja vaihtelevista paksuuksista. Tämän lisäksi erilaisia nurkkatyyppejä on olemassa useita kymmeniä, ellei satoja, joiden toiminta ja ulkonäkö tuovat persoonallisuutta jokaiseen valmistuvaan rakennukseen. Entisaikojen mestareilla oli jopa omia yksilöllisiä tapoja tehdä nurkkasalvoksia, joista pystyi erottamaan heidän tekemänsä talot.
Vaikka nykyään uudet sähkö- ja polttomoottorikäyttöiset työkalut ovat korvanneet monien tekovaiheiden osalta ikiaikaiset kirveet, telsot ja taltat, on kyseessä vieläkin käsityö, sillä veistäjän kokemus ja taito ovat yhä tärkeimmät rakentamisen onnistumiseen vaikuttavat seikat. Veistoon sopivien puiden valitseminen metsästä on tärkeä osa veistäjän ammattitaitoa, samoin puiden kuivattaminen ja sahaaminen.
Hirren veistovaiheen aikainen valitseminen, jossa yksilölliset puut sovitetaan yhteen lukuisten eri tekijöiden perusteella on taitoa, jonka hallitseminen johtaa lopullisen kuivumisen jälkeenkin vääntymättömään, tiiviiseen ja tasapainoiseen lopputulokseen. Saumojen tiiviydestä ei tarvitse käsinveistetyssä kehikossa tinkiä, koska puun kerrallaan valitseva tarkkaa työtä tekevä käsityöläinen pystyy kehikon painoa, kiilautuvia salvoksia ja alivaraustekniikkaa käyttäen pusertamaan hirret tiiviisti toisiaan vasten. Ammattitaitoisesti ja huolella veistetty hirsirakennus näyttää hyvältä ja toimii kuten on tarkoitettu vielä vuosikymmenten jälkeen.
Sivuiltamme löytyy perustietoa hirsirakentamisesta, mutta yksityiskohtaisempaa aineistoa on esillä Wikikon hirsirakennussivuilla.
Korjausrakentaminen
Osa hirsirakentamisesta Suomessa on korjausrakentamista, sillä vanhoja hirsitaloja on yhä käytössä tuhansittain. Osalla näistä rakennuksista on historiallista arvoa, mikä on otettava huomioon rakennus- ja korjausmenetelmiä valitessa.
Yleinen hirsitalon korjaustapa on kengitys, jossa yleensä alimmat vaurioituneet hirret vaihdetaan uusiin. Korvaava puuaines voi olla joko uusiokäytettäviä purkuhirsiä tai uuttakin puutavaraa. Kengittäminen on normaali hirsirakennuksen uusimistoimenpide, jonka yhteydessä joudutaan yleensä uusimaan myös lattiat ja muut alapohjan rakenteet.
Kengittämisessä hirsirakennusta nostetaan esimerkiksi tunkkien avulla vaurioituneen hirren yläpuolelta, jolloin vanha hirsi voidaan poistaa. Vanhaa hirttä mallina käyttäen tehdään uusi hirsi, joka sijoitetaan vanhan hirren paikalle.
Hirsien korvaaminen edellyttää huolellista suunnittelua. Toimenpiteenä se ei ole kuitenkaan monimutkainen ja se voidaan tarvittaessa tehdä myös rakennuksen yläpohjaan. Esimerkiksi vanhoissa tuvissa tuvan sisäkaton yläpuolella olevat hirret ovat usein lahonneet, koska kylmä ja kuuma ilma on aiheuttanut kosteuspisteen hirren kohdalle.
Veistämistä oppimaan
Hirsirakentaminen on käsityötä. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnon muovaamista puunrungoista rakentamista ei voi oppia muuta kuin tekemällä. Tästä aihepiiristä ei ole viime aikoina julkaistu kovinkaan paljoa suomenkielistä ajantasaista kirjallisuutta, josta voisi olla apua nykyaikaisen hirrenveiston opetteluun.
Eräs tapa päästä alkuun hirsirakentamisen opettelussa on ilmoittautua mukaan eri puolilla Suomea järjestettäviin koulutuksiin. Jo lyhytkin ohjattu opettelu auttaa oppimaan oikeita ja turvallisia työtapoja. Hirrenveisto on raskasta työtä, jossa käsitellään moottorisahoja sekä muita koneita ja siirrellään painavia kuormia paikasta toiseen.
Työturvallisuusasioiden ja hirrenveiston perusteiden ollessa hallussa, aloittelevan hirrenveistäjän olisi hyvä hankkiutua kokeneimpien osaajien mukaan tekemään itse veistotyötä. Vaikka mukana olisikin pelkästään avustamassa kokeneempia tekijöitä, voi heidän työtavoistaan ottaa samalla oppia.
Jossakin vaiheessa hirrenveistossa, kuten missä muussakin taidossa, työ alkaa sujumaan ja veistäjä huomaa osaavansa valita juuri sopivan hirren salvottavaksi seinälle, sekä pystyvänsä muutenkin tekemään itseään ja muita tyydyttävää hirsityötä. Aluksi hitaammin, mutta joka tapauksessa käsin veistäen.
Koulutus
Hirsirakentamiseen liittyvää koulutusta järjestetään kurssimuotoisena eri puolella Suomea. Ainakin seuraavissa oppilaitoksissa opetusta on tarjolla säännöllisesti:
Savon ammatti- ja aikuisopisto: Hirsirakentaja
Historia
Rakennus. Akseli Gallen-Kallela 1903. Suomen Kansallisgalleria
Hirsirakentamisella on vuosituhantiset perinteet. Suomen arvorakennusten joukossa on useita hirsirakennuksia. Esimerkiksi Suomen kirkoista 1800-luvulla suuri osa oli rakennettu hirrestä. Kauneinpina esimerkkeinä voidaan pitää Petäjäveden kirkkoa ja Suomen suurinta hirsirakennusta – Kerimäen kirkkoa.
Petäjäveden vanha kirkko
Vuonna 1765 valmistunut Vanha kirkko liitettiin vuonna 1994 Unescon maailmanperintöluetteloon pohjoisen puuarkkitehtuurin muistomerkkinä. Kirkkoon liitetty tapuli on rakennettu vuonna 1821.
Kerimäen kirkko
Kerimäen kirkko eteläisessä Savossa on maailman suurin puukirkko ja Suomen suurin kirkkotila. Kirkkotilan pituus on 45 metriä, korkeus 27 ja ristin huippu on 37 metriä korkealla. Kirkosta löytyy istumapaikkoja yli 3000 hengelle.
Nothnagle cabin
Myös Yhdysvaltojen vanhin hirsimökki Nothnagle cabin on osoittautunut suomalaisten siirtolaisten valmistamaksi. Tätä vuosina 1638-1643 rakennettua rakennusta pidettiin aiemmin ruotsalaisten tekemänä, mutta tulisijan sijainti ja rakenne, sekä käytetty lohenpyrstönurkka viittaavat suomalaiseen rakennustapaan.
Hyvän käsityksen perinteisestä käsityökaluin tehtävästä veistämisestä saat katsomalla videosivuiltamme museoviraston tallenteen “Hirsirakennus”.