Jäsenasiat

Yhdistyksen säännöt

Perustamiskirja ja säännöt
Hyväksytty PRH/yhdistysrekisteriin 15.4.1999 nro:lla 176328

PERUSTAMISKIRJA

Tällä perustamiskirjalla olemme perustaneet Suomen Hirsitaito ry. – Finlands Stocexperterna rf. -nimisen yhdistyksen, liittyneet sen jäseniksi ja hyväksyneet liitteenä olevat säännöt.

Jyväskylän maalaiskunnassa 9.2.1999
Risto Vuolle – Apiala,  Heikki Wacklin, Markku Apponen,  Raimo Tikkanen

Sääntömuutos (rekisteröity 21.5.2015)

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Hirsitaito ry., Finlands Stockexperterna rf. ja sen kotipaikka on Jyväskylä

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomalaisen hirsirakentamisen tiedottamista ja tunnettavuutta Suomessa ja ulkomailla, sekä siihen liittyvää koulutus-, tutkimus- ja kehittämistyötä ja yhteistyötä kaikkien alan toimijoiden kanssa. Lisäksi yhdistyksen tarkoitus on toimia kaikkien hirsi- ja puurakennustekniikan alalla toimivien yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä, sekä edistää puuhun liittyvien puurakentamistaitojen kehittämistä ja säilyttämistä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää alan koulutus-, tiedotustoimintaa sekä seminaareja, esitelmiä ja opintomatkoja jäsenilleen. Yhdistys voi myös harjoittaa alaan liittyvää julkaisu- ja kustannustoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää keräyksiä sekä vastaanottaa lahjoituksia, kerätä jäseniltään jäsenmaksuja sekä vastaanottaa testamentteja. Yhdistys voi myös omistaa toiminnassaan tarvittavia kiinteistöjä, osakkeita, obligaatioita tai osuuksia.

Yhdistys voi kuulua jäsenenä oikeustoimikelpoisiin koti- ja ulkomaisiin yhdistyksiin, joiden tarkoitus vastaa yhdistyksen tarkoitusta tai on sitä lähellä.

3 § Jäsenyys

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, säätiö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, säätiö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja opiskelee alan oppilaitoksessa.

Yritysjäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen tarkoituksen mukaisella alalla toimiva oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet, opiskelijajäsenet ja yritysjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Hyväksyminen vaatii vähintään 5/6 enemmistön kokouksessa annetuista äänistä.

Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneet jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä, kannatusjäseniltä, opiskelijajäseniltä ja yritysjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

4 § Hallitus

Yhdistyksen toimintaa hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksen kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitut hallituksen puheenjohtaja ja viisi (5) muuta hallituksen jäsentä.
Hallituksen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja, kolme (3) on vuosittain erovuorossa.
Erovuoroiset valitaan aluksi arvan ja sitten vuoron mukaan. Erovuorossa ollut jäsen voidaan valita uudelleen.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä pyytää keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Lisäksi hallitus voi asettaa avukseen tarpeelliseksi katsomiaan toimikuntia.

Hallitus voi nimetä yhdistyksen päivittäistä toimintaa johtamaan toiminnanjohtajan, jonka työsopimuksen, tehtävät, palkan sekä muut mahdolliset korvaukset sopii ja päättää hallitus.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallituksen kokous voidaan pitää myös tietoliikenneyhteyksiä apuna käyttäen.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja  on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

5 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä. Yhdistyksen hallitus voi oikeuttaa hallituksen jäsenen tai yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yksinään yhdistyksen nimen.

6 § Toiminta- ja tilikausi sekä toiminnantarkastus

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnan tarkastajille viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kevätkokousta.
Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausunto viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kevätkokousta hallitukselle.

 7 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksellä on vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-maaliskuussa ja syyskokous syys- marraskuussa. Kokouspaikan ja –ajan määrää hallitus. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, opiskelijajäsenellä, yritysjäsenellä, ja kunniapuheenjohtajalla sekä kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle todisteellisesti vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle käyttämällä yleisiä tietoliikenneyhteyksiä kuten sähköpostia tai vastaavaa teknistä apuvälinettä ja postitse niille, jotka ovat erikseen sitä vaatineet.

Varsinaiset kokoukset
Varsinaisen kokouksen avauksen jälkeen valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä hyväksytään kokoukselle työjärjestys.

Lisäksi yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• esitetään tilinpäätös ja vuosikertomus
• esitetään toiminnantarkastajien lausunto
• päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
• käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Lisäksi yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat

• vahvistetaan seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma
• vahvistetaan seuraavan toimintavuoden liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
• vahvistetaan seuraavan toimintavuoden tulo ja menoarvio
• valitaan hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle puheenjohtaja ja muut jäsenet
• valitaan seuraavaksi toimintavuodeksi kaksi toiminnantarkastajaa ja näiden henkilökohtaiset varatoiminnantarkastajat
• käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

8 § Sääntöjen muuttaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa ja päätös tehdään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntömuutoksen käsittelystä on mainittava molemmissa kokouskutsuissa.

9 § Yhdistyksen purkaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä yhdistyksen kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, kun purkamisesta on mainittu kokouskutsussa ja vähintään ¾ annetuista äänistä kannattaa päätöstä. Kokousten väli on vähintään kuukausi.

Jos yhdistys on päätetty purkaa tai se lakkautetaan, sen omaisuus, kun velat on maksettu, luovutetaan purkamispäätöksen tekevän kokouksen tarkemmin määräämällä tavalla, hirsirakentamisen kädentaitojen edistämiseen Suomessa.